Työssä innostuminen / engagement – menestystekijä muuttuvassa työelämässä

Työssä innostuneet

Parin viime vuoden ajan suomalaisessa johtamiskeskustelussa on herännyt mielenkiinto työpsykologiseen käsitteeseen nimeltä engagement (suom. Työssä innostuminen).

Itse olen ollut tietämättäni erittäin kiinnostunut tästä aiheesta jo ennen kuin olin kuullutkaan siitä. Työskennellessäni ensimmäisessä kunnollisessa kesätyöpaikassani lastenleirin ohjaajana pohdiskelin, miksi pidän tästä työstä ja mikä minua täällä motivoi ja kiinnostaa, mikä on minulle merkityksellistä ja miksi minulla on täällä niin hyvä olla. Mietin jo tuolloin Työssä innostumisen peruskysymyksiä, vaikken osannutkaan määritellä ajatuksiani minkään tietyn käsitteen alle. Kiinnostukseni jalostui myöhemmin graduksi ja jatkotutkimukseksi (mm. 2011 keväällä tehty haastettelututkimus Uuden-Seelannin työnantajien näkemyksistä aiheesta).

Engagement on suomennettu esim. työssä innostumiseksi ja työn imuksi, ja määritelty, riippuen tulkitsijan intresseistä, milloin miksikin sitoutumisesta työnantajabrändin levittämiseen. Lukuisista eri tulkinnoista huolimatta olemassa on myös valtaosaa aiheeseen perehtyneitä tutkijoita yhdistävä konsensus, jonka taustalla on pari vuosikymmentä luotettavaa tutkimusta. Kyse on positiivisesta työpsykologiasta juontavasta, yksilökeskeisestä, henkilökohtaisesta ja voimavaratekijöihin keskittyvästä lähestymisestä työhön.

Työssä innostuminen on:

1. työntekijän oma, sisäsyntyinen ja omasta persoonasta lähtöisin oleva positiivinen työhön liittyvä tunnetila
2. omistajuuden kokemus omaa työtä kohtaan
3. tahtoa ja kykyä toteuttaa itseään työssä laittaen itsensä likoon organisaation puolesta

Työssä innostumiseen kannattaa panostaa

Yleisesti ottaen koko käsite on saavuttanut tunnettuutta Suomessa akateemisen yhteisön ulkopuolella vasta viimeisen parin vuoden aikana, vaikka maailmalla tämä käsite on ollut trendikäs jo 90-luvulta alkaen. Työssä innostumisella on tutkitusti lukuisia positiivisia vaikutuksia sekä työntekijöille että työnantajille. Se mm. lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä ja lisää sitoutumista ja vähentää vaihtuvuutta, sekä lisää työtyytyväisyyttä ja jaksamista, tuo terveysetuja (sekä fyysinen että henkinen terveys) ja johtaa positiivisten tunnekokemusten kehään, jossa luottamus, ilo, kiinnostus, tyytyväisyys ja optimismi ruokkivat toisiaan.

Kun hyödyt ovat edellä mainitun kaltaiset, ei ole ihme, että tahto lisätä Työssä innostumista työpaikoilla on suuri. Tärkeää esimiehien kannalta on tavoittaa tietynlainen mielentila, jossa ymmärretään muuttuvan työelämän luonne ja toisaalta myös työntekijöiden muuttuvat arvot. Tutkitusti työntekijöille iästä riippumatta työn ja työn ulkopuolisen elämän tasapaino ja sitä edellyttävä jousto (niin työnantajan ja työntekijän puolelta) on yhä tärkeämpi tekijä työpaikkaa valittaessa. Työelämän ja –markkinoiden sirpaloituessa koetaan myös, että sitoutuminen organisaatioon ja toisaalta organisaation sitoutuminen työtekijään on vähentynyt. Samanaikaisesti moni ilmoittaa kaipaavansa työtä, jolle voisi todella omistautua, ja jonka kokisi myös vastaavaan tähän omistautumiseen. Työssä innostumiseen panostavat yritykset ovat etulinjassa kun katsotaan kuka pystyy vastaamaan uusien työmarkkinoiden haasteisiin ja houkuttelemaan parhaat työtekijät, sillä ne kykenevät tarjoamaan mahdollisuuden nauttia ja innostua työstä sekä toteuttaa itseään työn kautta.

Työskennellessäni em. lastenleireillä, oli kollegoinani paitsi tulevia ja nykyisiä kasvatustieteen ammattilaisia, myös tulevia ekonomeja, insinöörejä, lakimiehiä, muusikoita ja yhteiskuntatieteilijöitä. Huolimatta siitä, että useimmilla heistä olisi ollut mahdollisuus tehdä koulutustansa vastaavaa kesätyötä, he olivat valinneet paikan syrjäisellä metsäleirillä, jossa työ on raskasta sekä ympärivuorokautista ja rahallinen korvaus on pieni (olisin toki mielelläni ottanut suuremmankin tilipussin). Heidät olivat sitouttaneet tähän työhön toisenlaiset tekijät: kokemus työn tärkeydestä, hyvät työkaverit sekä työn tekemisen hauskuus ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Tällaista on Työssä innostuminen puhtaimmillaan.

Työssä innostumisen mittaaminen

Eräs haaste Työssä innostumisen suhteen suomalaisessa yritysmaailmassa on ollut ilmiön luotettava mittaaminen. Suomessa Työssä innostumista mittaavat surveyt ovat melko uusi asia angloamerikkalaisiin maihin verrattuna. Uskoisin, että kielimuuri englannin ja pienen kotikielemme välillä on suuresti hidastanut tämän tiedon siirtymistä Suomeen. Tällä hetkellä Työssä innostumista sivuavaa tai siihen keskittyvää suomalaista tutkimusta tehdään ainakin Työterveyslaitoksella, Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa sekä Aalto-Yliopistolla, mutta kaupallisia, teoriapohjaltaan vakuuttavia työkaluja ei markkinoillta ole ollut tarjolla.

Edellä mainituista syistä ja vastataksemme suomalaisten työyhteisöjen tarpeisiin olemme Dazzlessa yhteistyössä tohtori Martti Puohiniemen ja engagement-tutkija Lotta Harjun kanssa kehittäneet olemassaolevaan tutkimustietoon pohjaavan työkalun, jolla Työssä innostumisen esiintymistä ja edellytyksiä organisaatioissa voidaan mitata myös suomeksi ja suomalaisen työelämäkulttuurin huomioiden. Mittarimme kehitys on edennyt pilotointivaiheeseen, ja etsimme lisää yhteistyökumppaneita, jotka tahtovat tehdä suomalaista historiaa työpsykologisen mittaamisen saralla.

Tule Aamutäslinkiin keskustelemaan Työssä innostumisesta

Järjestämme tiistaina 13.9 Aamutäslingin, jossa keskustellaan työssä innostumisesta, sen mittaamisesta ja sen vaikutuksista työpaikalla (ilmoittautumiset nettilomakkeella tai sähköpostitse kaisa.tenhola@dazzle.fi). Osallistujien toivotaan myös vastaavan mittarimme pilottiversioon (linkki voimassa 29.8 saakka). Tilaisuudessa käytämme läsnäolijoiden tuloksia havainnollistaessamme mittarin toimintaa.

Tervetuloa mukaan innostumaan!

Harri Paananen, Engagement Director
Dazzle Oy
Linkedin
Email: harri(piste)paananen(ät)dazzle(piste)fi

Jätä kommentti